Rauha on toteutettu Hanasaaren galleriassa pidettyyn yhteisnäyttelyyn, johon osallistui taiteilijoita Suomesta ja Ruotsista. Taiteilijat työskentelivät pareittain, ja tämä teos on syntynyt vuorovaikutuksessa Gunnel Pettersonin kanssa.
Mekon rintaan on auringossa valotettu vuonna 1965 otettu valokuva Rauhasta ja hänen viimeisestä lehmästään. Kuva on Laitisen suvussa kiertänyt otos, joka osaltaan kuvastaa koko perinteisen maaseutuelämän murrosta Suomessa. Maalaisnaiset solmivat huivin päähänsä tyytyväisinä vielä 60-luvulla, mutta kaupungeissa oli siirrytty muodikkaampiin asusteisiin jo aikaa sitten. Vaikka mummot pitivät huivinsa, vähitellen koko maaseudun elämäntapa muuntui elinkeinoiksi.
Keskustelut Gunnel Petterssonin kanssa saivat Laitisen tutustumaan tattarin viljelyn historiaan Suomessa. Aikoinaan tattaria on viljelty erityisesti Savossa kaskimailla joilla viljelyn edellytykset täyttyivät.
Laitisen sukujuuret ovat Savossa ja valokuvan Rauha on hänen isoisoäitinsä. Sukupolvien määrätietoisella työllä on noustu puutteesta ja köyhyydestä, mutta tämän matkan aikana on saatettu kadottaa myös jotakin olennaista. ”Rauha” on kuvaus naisten tekemästä työstä ja sen sukupolvet ylittävistä merkityksistä.